Mulla on ollut ihan hirveen tiukka ja kiireinen syksy (ja kesä ja talvi) näiden opintojen ja opinnäyttöjen kanssa... ja mieltä on vaivannut kaipuu, että olis aikaa istua sohvannurkassa ja tehdä jotain käsityötä, virkata ja kutoa, silleen löhöillen ja rauhassa. Ettei olis aina näitä pakkotöitä, kun sit omat jutut ja ajtukset jää tekemättä ajan ja virran puutteessa.. Ettei aina olis illat ja iltayöt näitä tietsikkahommia ja näyttökansioiden kirjoittamista yms. Vaikka kouluviikot on käyty ja näytöt tehty ja valmistumispaperit kohta kädessä, vieläkään ei ole tuota sohvannurkan luppoaikaa.... nyt riistää mieltä ja energiaa tekemättömät työt ja palauttamattomat kurssitehtävät. Vielä on piirreltävä ja tehtävä kirjallisia tehtäviä ja pikapuoliin ne palautettava.... ja sit kaikki muutkin rästihommat muulla saralla... ja siivousta ja järjestelyä yms yms yms... ja sit ne omat ideat ja niiden toteutus jne jne...

mutta kun virkkuututtaakin ja on pakko saada vähän höyryjä päästeltyä ja päätä nollattua... niin virkkaan hetken kerrallaan vaikkei siihen vielä aikaa oliskaan. Jäi tosta tossujen kutomisesta tuo lankahimo päällensä :)

Mulla on näihin isoäidinneliöihin sellainen viha-rakkaus-suhde :) näitä on niin hirveesti jokapaikassa, että usein ne kyllästyttääkin jo,  ja olen näitä niin hirveen monelle jo opettanutkin. Ja silti tykkään tästä helposta virkkuumallista jo perinteenkin vuoksi aikas paljon.

Nyt aattelin tehdä Purosta, että väri vaihtuu vaihtamatta eikä tule mitään pääteltävää, vaikka sain kyllä hyvän opetuksen jo siihenkin miten ei tule pääteltävää vaikka langan värin vaihtaakin :)

 

Mosaiikkikurssilla pitää odotella saumausaineen kuivamista ja kurssilaiseni tuskaili ettei muistanut ottaa virkkuuta mukaan luppoajaksi! Mitä tekee hyvä ohjaaja silloin???

Vetäiseen laatikollisen puuvillalankoja  ja virkkuukoukun esiin :) ettei kurssilainen vain turhaudu sauma-ainetta odotellessaan...

Ja siinä samassa sain näppärän vinkin tuosta langan vaihdosta niin, ettei jää pääteltäviä langanpätkiä :)

Kiitos opettajalle!