Minähän en ole mikään neulojatyyppi... no joskus olen jotain tehnytkin, mutta villasukkien neulominen ei ole koskaan ollut mun juttu... joskus nuoruudessa tein yhdelle poikaystävälle sukat ja toinen oli puolta isompi ja kuviosydämet kiristi sukat ihan rutuiksi... joten siihen jäi sukkataiteilijan ura.... mutta nyt kun kaikki tekee niin hienoja sukkia joita blogit ovat pullollaan ja itsekin käytän koko ajan paljon villasukkia niin alkoi harmittaa etten osaa sukkia neuloa... siskoni marttakerhon puheenjohtaja sitten neuvoi "rautalangasta vääntäen" kädestä pitäen kantapään teon ja kavennuksia... olin neulonut jo molemmat varret valmiiksi, joten sain tehdä kaksi kantapäätä perätysten että paremmin sen sitten muistaisin...
Lanka loppui ennen sukan kärkiä joten siksi kärjet ovat erilaista vihreäkirjavaa lankaa, mutta nämä näyttää ihan oikeilta villasukilta ja ovat jalkaankin just passelit :) Hyvä mää, vanhakin koira oppii vielä vaikka mitä!!!

2046795.jpg

Ja tästähä kyllä puraisi neulontakärpänen ja nyt on jo uusia juttuja tuloillaan, muttei niistä vielä enempää kun on tuo joulutonttuilu aika just pahimmillaan alussa :)






Marraskuisesta metsästä löytyi hyvin suppiksia :) siitä siis tuo otsikoin toinen osuus!
2046794.jpg