Uskokaa tai älkää mutta Sysmässä sataa nyt LUNTA!

Tanssiin lähdössä, kesärenkaat ja vieras auto ja lunta, mielenkiintoinen yhdistelmä! Mutta mentävä on, sen verran kutkuttaa tämä tanssitreffimies... Täytyy ajaa kielikeskellä suuta varovasti ja huolellisesti, onneksi se on iso ja jykevä maasturi.

Kävin Textiikistä ostamassa paitakankaan, sellaisen punakirjavan trikoon. Kaavat oli valmiina ja katsoin kellosta kauanko menee kun kankaasta tulee leikkuun kautta paita, no pianhan tuo selvisi ja siihen meni 27 minuuttia ja uusi kietaisupaita oli valmis. Sama kaava jolla tein viime lauantain tansseihin vihreän kirjavan paidan, vihreän hameen kaveriksi, mutta enhän mä voi saman miehen kanssa mennä perättäisinä lauantaina samassa paidassa tanssimaan :) Housut ja kavennettu ja  paidan kanssa oikein hyviksi todettu!

Textiikissä oli ihania syksyisiä-talvisia vaatetuskankaita. Upeat valikoimat uusia trikoosametteja, vähän kullan kimallusta ja paljon värivaihtoehtoja! Pikkujouluaikaan tänä talvena pitää kuulemma kimallella...

Ostin sellaisen kullansävyisen ja kimaltavan paitakankaan... vaikka tuo kultaisuus ei ole kauheesti ollut mun juttu. Sain nimittäin Minnalta keväällä Thaimaan reissulta tuliaiseksi silkkisen pitkän kietaisuhameen, jonka pohjaväri on PETROOLI ja siinä on kultaisia elefantteja ja muita koristeita. Oikein on kaunis, mutta petrooli ei oikein mun väri, mutta tykkään tuosta niin, että tahtoisin pitää ja nyt sit löysin tosi hyvin käyvän kullansävyisen sametti-trikoon... joten teempä siitä itselleni pikkujoulupaidan!

Nyt en saa kuvattua näitä uusia paitojani ja kankaitani, Norppunen vei kameran kun lähti maalle syysloman viettoon, siellä on koiria ja kissoja ja kanoja... joita tykkää kuvailla. Mutta otetaampas ensi viikolla uusia kuvia kun likka kotiutuu. Mun oma vanha digikamera on ihan sökö, se ei suostu kuvaamaan mitään, joten Norppusen uusi rippilahjakamera on paljon käytössä ja tarpeen. Hyvin se likka  on sill oppinutkin kuvaamaan ja näyttää sillä olevan silmää kuvia nähdäkin sen linssin läpi :) Keneen lie tullut, tätiinsä vissiin :)

Päivällä kävin tekemässä Eevalle Intialaisen päähieronnan... Flunssaisen olon ja särkevän pään ja stressin hoitoa ja hävitystä. Olipas mukava hetki juoda teetä, syödä jätskiä, jutella sekä hieroa takkatulen loimussa. Tuo Intialainen päähieronta on ihme juttu miten paljon se antaa itsellekkin, kun sen toiselle ajatuksella tekee. Eeva on mulle erityisen opettavainen "potilas" sillä hän kertoo siinä hieronnan aikana, missä linjoilla mennään ja mitä pisteitä käsittelen. Se tuntuu jännältä miten päästä löytyy virtsatiemeridiaanit  sun muut, miten tuosta solisluun alka painellessa ollaankin munuaisissa  jne. Valtava oppi ja tieto minulle, vaikka hoidankin toista! Loistava yhtälö!

Ja tokihan Arttukin hoitoa halusi, hän tykkää minuin hieronnoista ja usein kun minua on hoidettu, Arttu tulee pyytämään itse hoitoa. Tänään hän totesi, miten hänelle on Aloe Vera tärkeetä ja se parantaa kun on ollut kipeä... Oiva huomio 4 vuotiaalta :) Niin sitä pitää!

Mutta nyt suihkuun ja sitten menoksi, mukava ilta toivottavasti edessä, ainaskin vatsan perhoset niin lupaa!