Viimeinen kouluviikko oli metallikurssi, mielenkiintoinen, mukava, haastava ja vähän vaikeakin, mutta ehdottomasti tämän artesaanioppilaan fyysisesti raskain kurssi. Kroppa on kuin junan alle jäänyt (tosin ei ole kokemusta siitä)... siis kuin ruhjottu, joka lihasta kolottaa, jännettä särkee, selkä-polvi-lonkka-olka vihoittelee.

Mutta mulla on oma tekemä hameenlämmitin, pläkkilyhty :) sitä tuskin tulee käytettyä hameen alla, mutta kaunis se on iltaisin piirongin nurkalla kynttilän kera :)

Rei'itetyn pläkkilyhdyn esikuva on peräisin keskiajalta. 1800 -luvulla pohjalaisnaiset lämmittivät lyhdyillä viluisia sääriään hameen alla mm. kirkossa istuessaan.. Hameenaluslyhdyt eivät ole vain pohjalainen ilmiö, vaan niitä löytyy useista maista.

Alkuperäisen mallin mukaisen lyhdyn tunnistaa Gråholmin pajassa tehdyksi pohjassa olevasta leimasta jossa lukee: Läkki ja lelu, A Gråholm, Vähäkyrö. 

Tämä minun tekemäni on vähän sinne päin, mitä meidän koululla opetettiin tekemään, ei toki niin hieno kuin pläkkimestarin tekemät :)

 

Monta hankalaa työvaihetta, paljon ähellystä, muutamia ärräpäitä ja miljoona iskua vasaralla.

 

Tältä se näyttää salamalla kuvattuna...

 

Metallikurssilla piti tehdä tietyt työvaiheet ja tekniikat, jotta kurssin läpäisi... monet tekivät löylykauhan, joka sisältää paljon näitä työvaiheita, mä en sellaista halunnut, vaan tein sit kynttiläjalustan... siitä ei nyt ole kuvaa...

Takominen oli kivaa, mutta rankkaa, selkä ei meinannut kestää, eikä kestänytkään... nyt on tosi kipeä. Liian matala alasin ja työasento... kuumaa, hikistä ja nokista ja sai lyödä voimiensa takaa, olkapään kipeäksi.

Mutta niin laitoin terästangon solmuun :) ja tein ne vaaditutkin jutut :)

 

Hitsaustakin piti opetella kahdella eri systeemillä, sain minä saumankin aikaiseksi, mutta enemmän tykkäsin tästä kurkkupurkki taiteen tekemisestä.... tätä olen lapsesta asti halunnut :) Pienenä katsoin pannuhuoneen lämpimillä metallirappusilla kun isäni ja veljeni näitä hitsaili. Muistan hyvin sen pannuhuoneen hajun, lämmön ja hitsauksen kipinät, joita vihreiden hitsauslasien läpi katselin. Olisin silloin itsekin halunnut hitsata näitä kynttiläpurkkeja, vaan en saanut... nyt sit sain ja tein useamman kerralla, hitsasin reikiä peltipurkkiin, maalasin sen mustalla kuumuutta kestävällä spraymaalilla ja näin sain hienoja kierrätys pönttöjä ulkotulille... ihan itse tekemiäni :)

 

Metalliviikolla oli myös arviointikeskustelut kahdesta tutkintotilaisuudesta ja hyvinhän ne meni. Toinen näyttö oli aika hankala, se tehtiin koululla, valvotusti ja edellis perjantaina saamastamme aiheesta, joka oli Liikelahja tunnetulle suurelle brändille. Mun firma ja brändi oli Saarioinen ja tein sinne liikelahjan... eihän se siis ole mennyt Saarioisille, käytin vain sitä firmaa kohteena, mutta kyllä se sellainen liikelahja on, että sen kanssa voisin hyvin lähteä kohti Saarioisia, siksipä siitä en sen enempää tässä vaiheessa sano enkä kuvia näytä, mutta sanon että sain siitä täydet pisteet ja 3 arvioinniksi, se on siis paras nummero :)))

 

Toinen tutkintotilaisuus oli se Palvelun Tuotteistaminen, mikä on kirjallinen näyttö, sen olen jättänyt jo toukokuussa, mutta nyt vasta se arvoitiin ja siitä sain 2. Hyvä sekin, paljon kehuja sain vaikka kolmen arvioitsijan keskiarvona ei kolmosta tullutkaan :)

Palveluni on kädentaitokurssi, jonka sitten tuotteistin ideasta valmiiksi kurssikoseptiksi asiakkaalle.. kaikki kommervenkit ja kiemurat huomioiden :) Ideasta valmiiksi kurssiksi on aika matka... matkalle tulee markkinointitutkimus ja markkinakartoitus ja muut seikat mitä pitää ottaa huomioon, kuten jätekeräyksen ekologisuus :)

Että nyt sit pitää saada vielä 5 tutkintotilaisuutta kunnialla läpi ennen marraskuun loppua.... *huokaus*....