Tänään on kestitty ensimmäinen kattaus Nooran 18-v. synttäreitä.

Mummu kävi myös ja sillä oli auton peräkontillinen vastavarpuja ja tuossa se teki eteisessä (ulkona satoi)  meille pakastettavaksi 6 saunavastaa... meillä ne EI ole vihtoja vaan vastoja ja kuuluvat perinteisesti pakastettuina joulusaunaan.

Vastantekoaika on nyt parhaimmillaan, viikko juhannuksen jälkeen pitäis tehdä säilöttävät vastat, silloin niissä pysyy lehti parhaiten.

Äitini on mestari, tehnyt kymmeniä tuhansia vastoja, kun ennen vanhaan saunaa pitäessään teki yli tuhat vastaa kesässään... kehuu aina että on tehnyt vastoja myös KEKKOSELLE, silloin kun se kävi Mämmellä kalassa :)

Nyt parkinsonin taudin kourissa tekee "vaan vähän" muutaman sata vastaa kesässään, vähän niinkuin sorminäppäryyttä säilyttääkseen... on kovin tarkka että varvut ja siteet on oikeanlaisia ja tekotapa on tosi perinteinen ja siitä on pidettävä kiinni... mutta kyllä ne onkin sitten kauniita ja kestäviä vastoja.

Olen minäkin opetellut sitomisen ja vastanteon, tosin tulee tehtyä vain muutama vasta kesässään...

 

Vastat pakastetaan muovipussiin tiukasti pötkyläksi käärittynä ja jeesusteipillä sidottuna :) Joulusaunassa nautiskellaan tuoksusta ja vastomisesta!