Tuntuu, että vastahan se Tsunami oli, mutta siitä onkin jo kolme vuotta. Muistan hyvin sen Tapaninpäivän illan ja seuraavat päivät, kun nimilistoja netissä selasin, muutamat tuttavat olivat sielläpäin lomailemassa... uskomattomalta se katastrofi täältä  käsin silloin tuntui. Muistan senkin kun ensimmäiset uutiset sanoivat, ettei suomalaisia ole loukkaantunut... kunnes pikkuhiljaa koko kamaluus paljastui...

Pari päivää Tsunamista menin vartavasten Lahteen verenluovutukseen, en muista ikinä ennen nähneeni verenluovutuksissa sellaisia jonoja! Tuntui hyvältä että jossain pikkasen voi itsekin olla apuna, sillä Tsunamiuhrien leikkauksissa tarvittiin silloin paljon verivalmisteita.

Tänään on varmasti murheellinen ilta monessa kodissa, missä Tsunami aiheutti omakohtaista surua... Taidan laittaa ulos yhden kynttilän lisää Tsunamiuhrien muistolle.